Tämä sivu kokoaa suomalaisen digimarkkinoinnin luvut yhteen paikkaan. Jokaisella luvulla on lähde ja vuosi. Jos lukua ei ole voitu varmistaa alkuperäisestä lähteestä, se ei ole tällä sivulla.

Se ei ole itsestäänselvyys. Tätä sivua kootessa löytyi suomalaisilta markkinointisivustoilta lukuja, joilla ei ole jäljitettävissä olevaa alkuperää, ja vähintään yksi tapaus, jossa Tilastokeskukselle attribuoitu luku osoitti päinvastaiseen suuntaan kuin Tilastokeskuksen oma taulukko. Siksi tämän sivun periaate on yksinkertainen: alkuperäinen lähde tai ei lukua ollenkaan.

Sisältö

Internetin ja hakukoneiden käyttö Suomessa
Hakukoneoptimointi ja orgaaninen haku
Tekoälyhaku ja AI-vastaukset
Sosiaalinen media Suomessa
Digimainonta Suomessa
Sähköpostimarkkinointi
Verkkokauppa Suomessa

Internetin ja hakukoneiden käyttö Suomessa

94 % 16–89-vuotiaista suomalaisista oli käyttänyt internetiä viimeisen kolmen kuukauden aikana vuonna 2025.¹ Vuonna 2024 83 % samasta ikäryhmästä käytti internetiä monta kertaa päivässä.²

Suomessa oli lokakuussa 2025 9,01 miljoonaa aktiivista mobiiliyhteyttä, mikä on noin 160 % väestöstä.³ Luku laskee liittymiä, ei ihmisiä, joten se ei kerro älypuhelimen omistavien osuutta.

Googlen osuus hakukoneiden käytöstä Suomessa oli StatCounterin mittaamana 84,64 % kesäkuussa 2026, mobiililaitteilla 91,94 %.⁴ Tämä luku kannattaa lukea varauksella. StatCounter perustuu painottamattomaan sivulatausotokseen, ja sama aineisto antaa Yandexille Suomessa 5,92 %, mikä on epäuskottavan korkea. Käytännön johtopäätös säilyy: Google on Suomessa hakukone, jonka kautta orgaaninen näkyvyys ansaitaan.

Hakukoneoptimointi ja orgaaninen haku

Nämä luvut ovat kansainvälisiä. Suomikohtaista klikkiprosenttidataa hakutulosten sijainneittain ei julkaista, ja jos joku esittää sellaisen, kannattaa kysyä lähdettä.

68,01 % Google-hauista päättyi ilman yhtään klikkausta tammi–huhtikuussa 2026 Yhdysvalloissa.⁵ Vuoden 2024 vertailussa EU-alueella tuhannesta Google-hausta vain 374 johti klikkaukseen jollekin sivustolle Googlen ulkopuolella.⁶ Loput päättyivät joko ilman klikkausta tai klikkaukseen Googlen omaan palveluun, kuten YouTubeen tai Google Mapsiin.

Klikkiprosentti hakutuloksen sijainnin mukaan on muuttunut nopeasti. Sistrixin laajassa aineistossa ensimmäisen sijan keskimääräinen orgaaninen klikkiprosentti oli 28,5 %, toisen sijan 15,7 % ja kymmenennen sijan 2,5 %.⁷ Tämä aineisto on kuitenkin AI-vastauksia edeltävältä ajalta. Tuoreemmassa 200 000 hakusanan tutkimuksessa ensimmäisen sijan klikkiprosentti laski 28 prosentista 19 prosenttiin vuosien 2024 ja 2025 välillä, ja sijat 6–10 kasvattivat osuuttaan noin 30 %.⁸

Yhtä oikeaa klikkiprosenttia ei siis ole, ja luku on laskenut nopeasti. Jos rakennat liikenne-ennustetta sijaintien klikkiprosenteilla, käytä tuoreinta lukua ja merkitse se arvioksi. Aloita avainsanatutkimuksesta ja mittaa oma klikkiprosenttisi Google Search Consolesta sen sijaan, että luottaisit yleiseen käyrään.

Tekoälyhaku ja AI-vastaukset

Tässä osiossa on kahdenlaisia lukuja. Ensin julkaistut luvut siitä, kuinka paljon suomalaiset käyttävät tekoälyä. Sen jälkeen oma mittauksemme siitä, kuinka usein Google vastaa suomenkieliseen hakuun itse, koska sitä lukua ei ole julkaissut kukaan.

41 % 16–89-vuotiaista suomalaisista oli käyttänyt generatiivista tekoälyä hyödyntäviä palveluita viimeisen kolmen kuukauden aikana vuonna 2025. Vuotta aiemmin osuus oli 23 %.⁹ Tiedonhakuun tekoälyä käytti 33 %, kun vuotta aiemmin osuus oli 14 %.⁹ Tekoälyn käyttö tiedonhaussa siis yli kaksinkertaistui vuodessa.

Samaan aikaan Google on alkanut vastata suomenkielisiin hakuihin itse. AI-vastaukset eli AI Overviews tulivat Suomeen touko-kesäkuussa 2025, ja siitä lähtien on ollut avoin kysymys, kuinka suureen osaan suomenkielisistä hauista niitä tulee. Julkaistua mittausta ei ole ollut Suomesta eikä muista Pohjoismaista.

Oma mittaus: kuinka usein AI-vastaus näkyy

Tästä eteenpäin luvut ovat omia mittauksiamme. Ne ovat sivun ainoat luvut, joita ei ole otettu julkaistusta lähteestä, koska julkaistua lähdettä ei ole olemassa.

Alla olevat luvut ovat ensimmäisestä mittauksesta 16.7.2026. Mittaus toistetaan kahden viikon välein, ja neljännen mittauksen jälkeen syyskuussa 2026 tähän tulee kaikkien mittauskertojen vaihteluväli.

Vaihteluväli on tarkoituksella se luku, joka tänne jää. Yksittäinen mittauspäivä ei kerro tasosta, koska AI-vastausten yleisyys heiluu: kansainvälisissä sarjoissa osuus on vaihdellut moninkertaisesti saman vuoden sisällä. Lue siis alla oleva luku ensimmäisenä havaintona, älä lopullisena osuutena.

Ensimmäisessä mittauksessa AI-vastaus näkyi 51,4 prosentissa otoksen hakusanoista, kun jokainen hakusana lasketaan kerran riippumatta siitä, kuinka usein sitä haetaan. Jos taas paljon haetut hakusanat painavat enemmän, osuus on 16,2 %. Ero ei ole virhe, vaan tulos: AI-vastaus tulee useammin sellaisiin hakuihin, joita tehdään harvoin.

Sama näkyy suoraan, kun hakusanat jaetaan ryhmiin sen mukaan, kuinka usein niitä haetaan:

Hakumäärä kuukaudessa	AI-vastaus näkyi	Hakusanoja
10 000 tai enemmän	15,4 %	26
1 000–9 999	33,3 %	159
100–999	43,9 %	590
10–99	56,8 %	1 120

Mitä harvemmin hakusanaa haetaan, sitä todennäköisemmin Google vastaa siihen itse. Ylin ryhmä on pieni (26 hakusanaa), joten sen 15,4 % kertoo suunnan mutta ei ole vakaa luku.

Näin mittaus tehtiin. Otos on 2 000 suomenkielistä hakusanaa seitsemältä eri aihealueelta. Hakusanat poimittiin satunnaisesti, mutta poiminta on toistettavissa: sama otos syntyy uudelleen samoilla lähtötiedoilla, joten ensi vuoden mittaus voidaan tehdä samoilla hakusanoilla. Haut tehtiin tietokoneella, Suomen sijainnilla ja suomen kielellä.

Luku kertoo, kuinka moneen otoksen hakusanaan AI-vastaus tuli. Se ei kerro, kuinka suureen osaan suomalaisten tekemistä hauista AI-vastaus tulee: yksi hakusana ei ole yksi haku, eikä tämä otos ole satunnaisotos kaikista Suomessa tehdyistä hauista. Otos koottiin laajentamalla valittuja aloitushakusanoja, joten valinnat vaikuttavat tulokseen. Sitä, kuinka paljon ne vaikuttavat, mitataan erillisellä vertailuotoksella, joka on koottu eri aloitushakusanoista.

Jos haluat vaikuttaa siihen, siteeraako tekoäly sinua, aloita tästä: AI Overviews, tekoälyoptimointi ja GEO vs. SEO.

Sosiaalinen media Suomessa

74 % 16–89-vuotiaista suomalaisista käytti yhteisöpalveluita viimeisen kolmen kuukauden aikana vuonna 2025, ja 64 % päivittäin tai lähes päivittäin.¹⁰ Päivittäiskäyttö kasvoi vuodessa 5 prosenttiyksikköä (2024: 59 %).¹⁰

Ikäryhmien ero on suuri. Päivittäin tai lähes päivittäin yhteisöpalveluita käytti vuonna 2025:¹⁰

Ikäryhmä	Päivittäin	Viimeisen 3 kk aikana
16–24	94 %	98 %
25–34	88 %	94 %
35–44	80 %	90 %
45–54	76 %	89 %
55–64	54 %	70 %
65–74	37 %	49 %
75–89	18 %	28 %

Kanavakohtaisesti päivittäiskäyttö jakautuu näin 15 vuotta täyttäneillä: WhatsApp 72 %, Facebook 58 %, Instagram 41 %, YouTube 41 %, TikTok 26 %, LinkedIn 5 %.¹¹ Viikoittain WhatsAppia käyttää 91 % ja YouTubea 79 %.¹¹

Suomalaiset käyttivät kaikkeen mediaan 10,5 tuntia vuorokaudessa vuonna 2025, ja sosiaalisen median osuus tästä ajasta oli 12 %.¹²

Huomaa, että mainostyökalujen ilmoittamat tavoittavuusluvut eivät ole sama asia kuin käyttäjämäärät. Ne kuvaavat mainonnan tavoittavuutta, ja alustojen omat menetelmämuutokset tekevät vuosivertailusta epäluotettavaa.¹³

Digimainonta Suomessa

Mediamainontaan käytettiin Suomessa vuonna 2025 yhteensä 1 261 miljoonaa euroa, mikä oli 0,7 % vähemmän kuin 2024.¹⁴ Verkkomainonnan osuus tästä oli 729,0 miljoonaa euroa, ja se kasvoi 2,0 %.¹⁴

Verkkomainonta jakautui vuonna 2025 näin:¹⁴

Muoto	Määrä	Muutos
Hakumainonta	249,4 M€	+2,8 %
Sosiaalinen media	247,7 M€	+3,3 %
Display	136,9 M€	+0,5 %
Luokiteltu	43,2 M€	−9,9 %
Instream-video	42,4 M€	+7,5 %
Outstream-video	4,5 M€	+30,8 %
Muut	4,9 M€	−2,1 %

Hakumainonta ja somemainonta ovat käytännössä yhtä suuria ja muodostavat yhdessä noin kaksi kolmasosaa kaikesta digimainonnasta. Tämä on tärkeä huomata: IAB raportoi mainosmuodon, ei mainosalustan mukaan, joten näistä luvuista ei voi lukea Googlen ja Metan välistä jakoa.

Digitaalinen ulkomainonta (DOOH) oli 66,8 miljoonaa euroa vuonna 2025 ja kasvoi 9,5 %, eli se oli raportoiduista kanavista nopeimmin kasvava.¹⁵

Vertailu Eurooppaan: IAB Finlandin mukaan digitaalisen mainonnan osuus mediamainonnasta oli Euroopassa 67 % vuonna 2024, ja Suomi laahaa tästä keskiarvosta merkittävästi jäljessä.¹⁶

Yksi varoitus aikasarjoista. IAB Finland siirtyi tammikuussa 2026 haku- ja somemainonnan raportoinnissa IRM-menetelmään ja päivitti vuosien 2024 ja 2025 luvut takautuvasti.¹⁷ Jos vertaat digimainonnan osuutta vuoden 2025 ja 2026 välillä, muutos on osittain mittaustapa, ei markkina.

Käytännön oppaat: Google Ads -kampanja ja Facebook-mainoskampanja.

Sähköpostimarkkinointi

Nämä luvut ovat kansainvälisiä. Suomikohtaisia sähköpostimarkkinoinnin vertailulukuja ei löydy alkuperäisistä lähteistä, vaikka niitä esitetään suomalaisilla sivustoilla. Lähimmäksi Suomea pääsee Euroopan aluetieto.

83,5 % laillisesta markkinointisähköpostista päätyi perille saakka maailmanlaajuisesti vuonna 2024, 6,7 % roskapostiin ja 9,8 % ei minnekään.¹⁸ Euroopassa perillemenoprosentti oli 89,1 %, mikä oli maailman paras alue.¹⁸ Käytännössä joka kuudes markkinointisähköposti ei päädy postilaatikkoon.¹⁸

Tässä on ansa, joka kannattaa tuntea. Sähköpostityökalu raportoi tyypillisesti noin 98,5 % toimitusprosentin, koska se laskee lähetetyt miinus palautuneet (noin 1,5 %).¹⁸ Se ei kerro mitään siitä, päätyikö viesti postilaatikkoon vai roskapostiin. Nämä kaksi lukua mittaavat eri asiaa.

Roskapostiin päätyneiden osuus lähes kaksinkertaistui vuoden 2024 aikana, 4,5 prosentista 8,6 prosenttiin.¹⁸

Avaus- ja klikkiprosenteista käytetyin lähde on Mailchimpin toimialavertailu: kaikkien toimialojen keskiarvo on avausprosentti 35,63 % ja klikkiprosentti 2,62 %.¹⁹ Verkkokaupassa vastaavat luvut ovat 29,81 % ja 1,74 %.¹⁹ Huomaa vuosiluku: Mailchimpin sivu kertoo itse, että aineisto on päivitetty viimeksi joulukuussa 2023. Tuoreemmalta näyttävät artikkelit kierrättävät samoja lukuja.

Sähköpostin tuotosta liikkuu laajasti luku “36 euroa jokaista sijoitettua euroa kohden”. Sillä ei ole jäljitettävissä olevaa alkuperäislähdettä. Litmuksen omassa kyselyssä tulos on jakauma, ei keskiarvo: 35 % vastanneista raportoi 10–36 euron tuoton, 30 % 36–50 euron ja 5 % yli 50 euron.²⁰

Käytännön opas: sähköpostisuora.

Verkkokauppa Suomessa

91 % suomalaisista oli ostanut verkosta viimeisen 28 päivän aikana vuonna 2026.²¹ Ikäryhmittäin osuus vaihtelee: 30–39-vuotiaista 97 %, yli 60-vuotiaista 85 %.²¹ Älypuhelimella verkko-ostoksia teki 68 %.²¹

Suomalaiset käyttivät verkko-ostoksiin kotimaisista ja ulkomaisista verkkokaupoista noin 5,6 miljardia euroa vuonna 2025.²² Kotimainen verkkokauppa kasvoi 5,3 %, hieman nopeammin kuin ostot ulkomaisista kaupoista.²²

Palveluiden osuus suomalaisten verkkokulutuksesta oli 38 % vuonna 2025, eli tavaroiden ja palveluiden erottaminen vaikuttaa siihen, mitä markkinan kokoluku tarkoittaa.²¹

Kaksi muutosta kannattaa huomata. Ensinnäkin joka kymmenes verkko-ostamiseen käytetty euro menee Kiinaan, ja Temu on jo Suomen seitsemänneksi vierailluin verkkokauppa.²² Keskimääräinen tilauksen arvo Kiinasta on puolittunut kahdessa vuodessa, mutta kokonaisarvo on seitsenkertaistunut.²² Toiseksi 76 % suomalaisista osti verkosta ulkomailta viimeisen vuoden aikana, ja yleisimmät maat ovat Ruotsi ja Kiina.²³

Ostoskorin hylkäämisestä on olemassa harvinainen suomalainen luku: 17 % kuluttajista on jättänyt ostoksen kesken, koska haluttu maksutapa puuttui, ja 18–29-vuotiaista 23 %.²¹ Kansainvälinen vertailuluku ostoskorin hylkäämiselle on 70,22 %, joka on 50 tutkimuksen keskiarvo.²⁴

Konversioprosentista ei ole suomalaista auktoritatiivista lukua. Kansainvälisesti verkkokaupan konversioprosentti on tietokoneella 3,7 % ja puhelimella 2,0 %, ja palaavat kävijät ostavat useammin kuin uudet: 2,9 % vastaan 1,7 %.²⁵

Sosiaalinen media ohjaa ostamista laajasti: yli 50 % 18–64-vuotiaista internetin käyttäjistä saa ostoimpulsseja sosiaalisesta mediasta, ja alle 30-vuotiaista 43 % hakee tuotetietoa suoraan somesta.²²

Käytännön oppaat: verkkokaupan perustaminen ja verkkokaupan konversio-optimointi.

Mitä tältä sivulta puuttuu ja miksi

Nämä luvut jätettiin pois, koska alkuperäistä lähdettä ei löytynyt:

Suomen hakumäärä. Google ei julkaise maakohtaisia hakumääriä. Liikkeellä olevat “X miljoonaa hakua päivässä Suomessa” ovat ekstrapolaatioita.
Suomikohtainen klikkiprosentti sijainneittain. Ei ole julkisesti olemassa.
Suomikohtaiset sähköpostin avaus- ja klikkiprosentit. Suomalaisilla sivustoilla esitetyt luvut eivät johda alkuperäiseen lähteeseen.
Googlen ja Metan euromääräinen jako Suomen mainonnasta. IAB raportoi muodon, ei alustan mukaan.
Suomalaisten verkkokauppojen keskimääräinen konversioprosentti. Ei löydy alkuperäislähteestä.
Älypuhelimen omistavien tarkka osuus Suomessa. Tilastokeskus antaa vain laadullisia kuvauksia, ja mobiiliyhteyksien määrä laskee liittymiä eikä ihmisiä.

Jos sinulla on näistä alkuperäinen lähde, kerro siitä, niin luku lisätään lähteineen.

Tilastokeskus: Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö 2025, julkaistu 12.11.2025. “Internetiä oli käyttänyt 94 % 16–89-vuotiaista viimeisen kolmen kuukauden aikana.” ↩
Tilastokeskus: Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö 2024. Vuoden 2025 julkaisu ei toista tätä lukua. ↩
DataReportal: Digital 2026: Finland, viitearvo lokakuu 2025. ↩
StatCounter Global Stats: Search Engine Market Share Finland, kesäkuu 2026. Painottamaton sivulatausotos. ↩
SparkToro: In 2026, Less Than One Third of Google Searches Still Send a Click, Similarweb-paneeli, tammi–huhtikuu 2026. Yhdysvaltain data. ↩
SparkToro: 2024 Zero-Click Search Study, Datos-paneeli, syyskuu 2022 – toukokuu 2024. ↩
Sistrix: Why almost everything you knew about Google CTR is no longer valid, mobiilihaun keskimääräiset klikkiprosentit sijainneittain, yli 80 miljoonaa hakusanaa. Julkaistu 2020, sivu päivitetty 7.7.2025. Aineisto on AI-vastauksia edeltävältä ajalta. ↩
GrowthSRC: Google Organic CTR Study, yli 200 000 hakusanaa Google Search Consolen ja Ahrefsin aineistosta, 2025. ↩
Tilastokeskus: Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö 2025, generatiivinen tekoäly, julkaistu 12.11.2025. ↩ ↩²
Tilastokeskus: StatFin-taulukko 13ud, Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö, 2025. ↩ ↩² ↩³
DNA: Digitaalinen elämä 2025, n=1019, kenttätyö 24.–28.3.2025, Nepa-paneeli, painotettu iän ja sukupuolen mukaan. ↩ ↩²
Kantar Mind Kuluttaja 2025, Sanoma Mediakatsaus. 15–74-vuotiaat. ↩
DataReportal: Digital 2026: Finland. Lähde toteaa itse, että mainostavoittavuus ei vastaa käyttäjämääriä ja että vuosivertailut ovat epäluotettavia menetelmämuutosten takia. ↩
IAB Finland ja Kantar: Mediamainonnan määrä päättyi -0,7 % laskuun vuonna 2025, julkaistu 30.1.2026. ↩ ↩² ↩³
IAB Finland: Digitaalisen ulkomainonnan markkinaestimaatti 2025, julkaistu 27.2.2026. ↩
IAB Finland: Verkkomainonta maltillisessa kasvussa vuoden toisella kvartaalilla, julkaistu 23.9.2025. ↩
IAB Finland: Q1/2026: Digimainonnan kasvu jatkuu, julkaistu 27.5.2026. Sisältää tiedon IRM-menetelmään siirtymisestä. ↩
Validity: 2025 Email Deliverability Benchmark Report, vuoden 2024 aineisto. ↩ ↩² ↩³ ↩⁴ ↩⁵
Mailchimp: Email Marketing Benchmarks. Sivu ilmoittaa aineiston päivitetyn viimeksi joulukuussa 2023. Kampanjat, joissa yli 1 000 tilaajaa. ↩ ↩²
Litmus: The ROI of Email Marketing, 2025 State of Email -kysely, noin 500 vastaajaa. ↩
Paytrail: Verkkokauppa Suomessa 2026, julkaistu 9.6.2026. Perustuu 27 930 haastatteluun 11 Euroopan maassa. ↩ ↩² ↩³ ↩⁴ ↩⁵
Kaupan liitto: Verkkokauppa NYT, Digikuluttaja ja Suomen verkkokauppamarkkina 2025–2026, julkaistu 23.3.2026. ↩ ↩² ↩³ ↩⁴ ↩⁵
PostNord: E-commerce in the Nordics 2025 Spring, Finland. ↩
Baymard Institute: Cart Abandonment Rate Statistics, 50 tutkimuksen keskiarvo, päivitetty 22.9.2025. ↩
Contentsquare: 2026 Digital Experience Benchmarks, Retail Conversions, 99 miljardia istuntoa yli 6 000 sivustolta. ↩